PERUSTIETOA ROMANIEN TAPAKULTTUURISTA
Romanikulttuurin pääpainoarvoja ovat vanhempien ihmisten kunnioittaminen, puhtaustavat sekä häveliäisyystavat. Romanikulttuuri kiteytyy lyhyesti sanottuna siveyteen ja sen toteuttamiseen ja edistämiseen jokapäiväisessä elämässä.
Vanhempien ihmisten kunnioitus
Vanhemmat ihmiset ovat hierarkiassa ylinnä. Heitä kunnioitetaan ja heidän läsnä ollessaan käyttäydytään asiallisesti ja kohteliaasti. Vanhaa väkeä (myös omia vanhempia) tulisi teititellä, heidän paikalla ollessaan ei esimerkiksi kiroilla tai muuten käyttäydytä epäsoveliaasti.
Romanikulttuurissa on sanonta, että kunnioitus sille kenelle se kuuluu. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmankin väen tulee kaikesta huolimatta ottaa nuoremmat huomioon ja antaa heille tilaa, eikä täten olla tahallisesti esteenä normaalielämälle.
Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan myös pitämällä hyvä huoli symbolisesta puhtaudesta, johon liittyy myös pukeutuminen. Heistä myös pyöritään huolehtimaan tavalla tai toisella, ja heitä yritetään auttaa mahdollisimman paljon.
Puhtaustavat
Romanikulttuurissa arvostetaan normaalia konkreettista puhtautta yli kaiken, ja puhtauden laiminlyömisellä saakin romaniyhteisössä nopeasti huonon maineen. Siivottomiksi kutsuttuihin koteihin ei haluta mennä, ja epäsiistejä ihmisiä saatetaan kartella.
Symbolinen puhtaus on moniselitteinen asia. Lyhyesti sanottuna voisi sanoa, että yläpuolella olevat asiat ovat puhtaita, ja alapuolella olevat puolestaan likaisia. Nämä kaksi asiaa eivät saa sekoittua keskenään. Puhtaasta voi tulla epäpuhdasta, mutta epäpuhtaasta ei puhdasta.
Epäpuhtaita asioita ovat esimerkiksi lattia ja matot (koska niiden päällä kävellään), tuolit ja istuimet (koska niiden päällä istutaan), tietyt vaatekappaleet kuten alusvaatteet, kengät, romanihame ja suorat housut (koska ne peittävät alaruumista), makuuhuone ja vessa (koska niissä ollaan vähissä pukeissa tai alasti),… Myös kaikki seksuaalisuuteen ja seksiin viittaavat asiat ovat epäpuhtaita. Näihin kuuluvat esimerkiksi raskaus, raskaana oleva tai juuri synnyttänyt nainen, vasta syntynyt lapsi, nuoriso (eli kaikki fertiili-ikäiset) yms.
Puhtaita asioita ovat esimerkiksi pöydät ja tasot, astiat (koska alaruumis ei kosketa niitä eikä niitä pidetä lattialla), keittiö (koska siellä ollaan täysissä pukeissa), vanhemmat ihmiset (koska he eivät ole fertiili-ikäisiä), päällimmäiset yläruumista peittävät vaatteet kuten takit ja röijyt, tyynyliinat ja kasvopyyhkeet (koska vain kasvojen seutu koskettaa niitä), naispuolinen henkilö joka ei ole ollut sukupuolisuhteessa ja pukeutuu vielä pitkiin kapeisiin hameisiin, valokuvat,…
Puhtaita asioita pyritään varjelemaan kaikella mahdollisella tavalla, ja niitä pidetään sellaisessa paikassa, ettei sekoittumisen vaaraa tule. Epäpuhtaista asioista puhumista vältellään häpeäntunteiden takia, tai niistä puhutaan kiertoilmaisuin.
Vaatetus
Suomalaiset romanit pukeutuvat varsin omaleimaisesti. Varsinkin romaninaisen asu on varsin huomiota herättävä, ja sen voisikin sanoa olevan romanikulttuurin näkyvin ulkoinen tunnusmerkki. Vaatetuksella on romanikulttuurissa erittäin suuri painoarvo, ja ilman romanivaatteita esiintyminen ei ole perinteiden mukaan hyväksyttävää. Romanivaatteitta kulkeminen on oikeaoppisesti ns. mustalaisittain ajateltuna erittäin suuri loukkaus, ja se loukkaa myös yhteisön symbolisia puhtaustapoja.
Romanivaatteiden tarkoitus on niin miehillä kuin naisilla peittää vartalo ja sen muodot. Romanivaatteita käyttävän henkilön katsotaan olevan symbolisesti puhdas. Romanivaatteiden käyttö tuo mukanaan sekä tiettyjä rajoitteita että tiettyjä oikeuksia.
Romanivaatetus ikään kuin korostaa sukupuolta siinä mielessä, että kulttuurin sisällä housut ovat ehdottomasti vain miesten asuste ja hame kuuluu naiselle.
Muualla maailmassa romanivaatteet eivät välttämättä ole kovinkaan ylellisiä, täällä Suomessa taas vaatteiden voisi sanoa olevan jopa turhankin juhlallisia. Itse pidän romanivaatetusta siistinä ja katseenkestävänä, joskin tietyissä tilanteissa todella epäkäytännöllisenä.
Lasten ei odoteta eikä suositella käyttävän varsinaista romanivaatetusta, joka tarkoittaa miespuolisilla ns. suoria vaatteita ja naispuolisilla pitsein koristeltua puseroa eli röijyä, ja samettista romanihametta. Murrosikään tullessaan nuori alkaa elää niin sanottua siirtymävaihetta, jossa aikuisuutta aletaan ikään kuin opetella. Vaatetuksen kannalta tämä tarkoittaa käytännössä pojilla suorien housujen ilmestymistä kuvaan, ja tytöillä housuista kapeaan, pitkään hameeseen siirtymistä. Yleensä päätös lopullisesta vaatetuksesta tehdään viimeistään 20-vuotiaana, mutta poikkeuksiakin löytyy. Romanivaatteita käyttämään alettuaan henkilö ei saisi enää esiintyä julkisesti (muiden romanien edessä) ilman niitä. Tämä kulttuurillinen periaate tuo joillekin syviä ristiriitoja esimerkiksi tilanteissa, joissa romanivaatteiden käyttö ei ole mahdollista.
Romanimiehen asuun kuuluu mustat suorat housut, kauluspaita, kravatti, päällyspusero ja/tai takki, sekä tummat miesten kengät jotka voivat olla joko tavallista tai kiiltonahkaa. Romanimies käyttää henkseleitä, ja koska peittävyys on myös miehillä valttia, housut ovat yleensä koon tai pari henkilön omaa varsinaista kokoa suurempia. Romanimies ei vanhempien ihmisten edessä tai symbolisesti puhtaissa paikoissa kuljeskele kauluspaitasillaan. Juhlavammissa tilaisuuksissa saatetaan käyttää pussihousuja ja lakerisaappaita. Pussivaatteet ja saappaat joudutaan teettämään erikseen, muita vaatteita voi ostaa asianmukaisista kaupoista.
Romaninainen pukeutuu asuun, joka on saanut mallinsa suomalaisen talonpoikaisnaisen kansanpuvusta. Puvun kerrotaan saaneen osviittaa myös Venäjän hovin suunnilta. Romaninainen käyttää pitsein koristeltua päällyspuseroa eli röijyä. Röijyyn menee kangasta n. 2,5-3 metriä riippuen henkilön koosta ja pitsiä mallin mukaan. Röijy voi olla minkä värinen ja mitä kangasta hyvänsä, usein kuitenkin käytetään läpikuultavia verkkopohjaisia koristeltuja kankaita. Kankaita tuodaan ulkomailta, koska siellä ne ovat huomattavasti halvempia kuin vaikkapa Eurokankaassa. Röijyn alla käytetään tarpeen mukaan röijyn väriin sopivaa aluspaitaa.
Romanihame on päällimmäiseltä osaltaan aina pikimustaa sileäpintaista samettia, jota kuluu hameeseen yleensä 7,5m tai 9m. Sametin lisäksi hameessa on yleensä kaksi vuorikangasta, joiden paksuuden henkilö päättää itse hameen käyttöajankohdasta riippuen. Romanihame painaa muutamasta kilosta noin kymmeneen kiloon.
Romanihameen yläosassa vyötärön kohdalla on noin 10-15 cm levyinen kaistale koristeellista kangasta. Tätä kutsutaan yläkankaaksi. Kangas voi tietysti olla tavallinen yksivärinen kangas, mutta yleisesti ottaen käytetään ainakin yksivärisiä kokopaljettikankaita. Musta on tavallisin väri yläkankaalle, syksyn suosikkivärejä ovat tummanvihreä ja kupari, kesäisiä värejä puolestaan ovat esimerkiksi sininen, hopea ja kulta. Mitä erikoisempi ja harvinaisempi yläkangas, sitä parempi.
Yläkankaan ja sametin liittymäkohtaan laitetaan aitoa Swarovskin kristallinauhaa, josta muodostuukin auttamatta hameen kallein osa. Nauhojen hinnat alkavat noin 60 eurosta nousten jopa useisiin satoihin euroihin riippuen nauhan leveydestä. Yläkankaiden päällä on tällä hetkellä suosittua käyttää ns. 15 rivistä kristallinauhaa, joka peittää yläkankaan kohdan kokonaan Tälle muodostuu hintaa jopa yli 700 euroa, eli halvasta lystistä ei todellakaan ole kysymys.
Yläkankaan alla käytetään ns. tyynyä, joka kohottaa kankaan vyötärön kohdalta. Tätä tyynyä kutsutaan pönkäksi. Se kiinnitetään nauhoilla. Romanihame puolestaan on itse asiassa kietaisuhame, jonka kiinnitys viimeistellään napeilla.
Romanihameiden valmistajia on Suomessa muutamia, ja heitä on sekä valtaväestössä että romaneissa. Tavalliselle romanihameelle muodostuu hintaa yleensä noin 550 euroa, joka on vielä suhteellisen halpa hinta hameesta.
Seurustelu ja häveliäisyys
Romanikulttuurissa seurustelu pyritään salaamaan mahdollisimman pitkään. Vasta parin ollessa valmis yhteiselämään asia tuodaan julki laittamalla kunnolla ns. hynttyyt yhteen. Tämä voidaan tehdä lähtemällä reissaamaan kauemmas joksikin aikaa, jotta vanhemmat saavat rauhassa miettiä hyväksyvätkö asian vai eivät. Seurustelusta voidaan tehdä julkista myös muuttamalla yhteiseen asuntoon yllättäen ja pysymällä siellä tarvittavan häveliäisyysajan.
Seurustelun tultua julki pariskunta ei kuitenkaan osoita toisilleen julkisesti hellyyttä esimerkiksi suutelemalla tai pitelemällä toisiaan kädestä. Tuore pariskunta ei myöskään istu tai oleskele lähekkäin ihmisten edessä. Autossakin vierekkäin voidaan reilusti istua periaatteessa vasta sitten, kun parilla on lapsia.
Romanikulttuurissa on yleistä elää ns. avoliitossa, kuitenkin kuten mies ja vaimo. Nykyään yhä useampi romani haluaa virallistaa liittonsa menemällä vihille ainakin maistraatissaa. Mikäli häitä juhlitaan, paikalle ei kutsuta vanhempia ihmisiä.
Raskaus, lapsen syntymä ja epäpuhdas aika synnytyksen jälkeen
Valtakulttuurin edustajasta tuntuu varmaankin hullulta ajatella, että vastasyntynyt lapsi olisi jotenkin epäpuhdas. Romanikulttuurissa raskaus ja lapsi ovat todella toivottuja ja positiivisia asioita, mutta viittaavat seksuaalisuuteen, ja ovat siksi perinteiden mukaan ns. epäpuhtaita. Näillä tavoilla on juurensa Raamatussa.
Raskaudesta ei romanikulttuurissa mennä kertomaan omille tai appivanhemmille. Omille ikätovereille asiasta voi toki puhua. Raskaudesta saatetaan kyllä tieto vanhemmankin väen korviin kiertoteitse jonkun kolmannen osapuolen välityksellä. Usein asialle laitetaan joku pienempi lapsi, jolta ei niinkään häveliäisyystapoja vielä odoteta. Raskaus pidetään piilossa, vaikka vanhempi väki olisi tiedollakin asiasta. Vaatetuksella peitetään raskaus mahdollisimman pitkään. Jos tämä ei syystä tai toisesta ole mahdollista, pysytellään pois vanhempien ihmisten silmistä.
Synnytykseen voi tulla mukaan oma mies tai naispuolinen ystävä. Synnytyksen jälkeen jokainen tietysti valikoi itse, kuinka tarkkaan haluaa puhtausasioita noudattaa. Periaatteessa vastasyntynyttä lasta ei saisi ottaa syliin muut kuin omat vanhemmat, mutta tästäkin on alettu poikkeamaan.
Ristiäisiin voidaan kutsua omia ikätovereita.
Synnytyksen jälkeen myös nainen on epäpuhdas kuukauden verran. Tänä aikana hän lepäilee kotona ja viettää aikaa lapsensa kanssa. Oikeaoppisesti tänä aikana nainen ei saisi mennä keittiötiloihin, vaan taloudesta pitäisi olla huolehtimassa joku kolmas osapuoli, ellei miehestä siihen ole. Epäpuhtaana aikana nainen ei lähde lapsensa kanssa kyläilemään kenenkään taloihin, ja pysyttelee edelleen pois varsinkin vanhemman väen silmistä.
